Lauantaina 30.8.2025 kokoontui kymmenen hengen joukko opiskelijoita ja kokeneita tutkijoita Jyväskylän yliopiston Lyhty-rakennuksessa. Kaksi opiskelijoista tuli samaisesta yliopistosta, muut ovat opissa turkulaisissa yliopistoissa. Aamu oli usealle meistä varhainen, mutta siitä huolimatta olimme paikalla innostuneina päivän antia odottaen.

Alkajaisiksi meille esiteltiin Uuden ajan alun tutkimuksen verkostoa ja kuulimme Petteri Impolalta Jyväskylän yliopiston Early Modern Morals -tutkimuskeskittymästä. EMM:n toimintoja esiteltäessä huomasin, ettei asia ollutkaan minulle uusi, vaan jotkin heidän tutkimushankkeistaan ja julkaisuistaan sekä vuosittainen Kustaa Vaasa -seminaari olivat entuudestaan tuttuja. Saimme myös esimakua varhaismodernin ajan varkauksista kertovasta kirjasta, joka liittyy aiheeltaan kanditutkielmani kautta graduuni. Edellisessä tutkin varkauden oikeuskäsittelyä ja jälkimmäisessä kyseisen varkauden jälkeistä elämää. Ilahduin, kenties kirja antaa jotakin nykyiseen työhöni.

Seuraavaksi Jenni Lares esitteli meille Viabundus-tietokanta, jonka kautta voi tutustua vuosien 1350 ja 1650 välillä käytössä olleisiin isompiin yleisiin teihin ja niiden varsilla olleisiin pysähdyspaikkoihin Itämeren alueella. Mielenkiintoisena ominaisuutena tietokanta laskee maanteitse tehtyjen matkojen matka-aikoja paikasta toiseen, jos tietokannassa oleva tieverkko kattaa paikkakuntien välisen matkan. Tietokanta laajenee ja kehittyy vielä nykyisestään. Sen esittelyn lomassa saimme tarkemminkin tietoa liikkumisesta ja sitä mahdollistavista toimista ja toimijoista.

Päivän varsinainen tarkoitus oli kunkin opiskelijan pro gradu -tutkielman suunnitelman esittely ja siitä keskustelu. Järjestäjät olivat jakaneet työt löyhästi käsittelemään perhe- ja sukupuolihistoriaa sekä taloutta ja materiaalisuutta. Ensimmäisessä kategoriassa olivat työn alla avioparien arki Ala-Satakunnassa 1600-luvun lopulla, herätyksen naissaarnaajat 1700-luvun Porissa sekä oma työni 1700- ja 1800-luvuilla eläneen naisen selviytymiskeinoista hänen miehensä maastakarkotuksen jälkeen. Jälkimmäisessä osuudessa käsiteltiin ylhäisaatelin muotokuvia 1500-luvulta sekä porvarien ja talonpoikien välisiä velkasuhteita 1600-luvun puolivälin Viipurissa.

Työt ovat eri vaiheissa. Töiden aihepiiri saattoi olla hahmottunut, mutta katse ei ollut vielä tarkentunut tiettyyn rajaukseen tai näkökulmaan. Joillain työ oli edennyt lähdeaineiston hankintaan, kääntämiseen ja läpikäyntiin. Olipa joku ennättänyt pohtia myös tutkimuksen rakennetta tarkasti. Lareksen ja Impolan lisäksi verkoston edustajista Sanna Raninen, Eeva-Liisa Bastman ja Sebastian Schiavone antoivat kustakin työstä palautetta. Se sisälsi ohjeita tutkimuksen tekemiseen yleensä, tarkentavia kysymyksiä, uusia näkökulmia sekä vinkkejä muun muassa kielen kääntämisen apuvälineistä ja hyödyllisestä tutkimuskirjallisuudesta.

Oma aiheeni sivusi osaa töistä joko aihepiiriltään tai lähdeaineistoltaan niin, että muiden saamista neuvoista on minullekin apua. Muista graduaiheista oli mielenkiintoista kuulla muutoinkin. Näiden hyvien puolien lisäksi eri vaiheissa työtään olevien kokoontuminen yhteen vahvisti luottamusta siihen, että työ etenee ja tukea on saatavilla. Aluksi aihe hahmottuu, tutustutaan tutkimuskirjallisuuteen ja lähteisiin, kirjoitetaan, jaetaan muille, saadaan eteenpäin ohjaavaa palautetta, kirjoitetaan taas ja lopulta jossain vaiheessa työ on valmis.

Kesäkoulu oli tällä kertaa päivän mittainen, mutta ajan lyhyydestä huolimatta se ei ollut pelkästään täyttä asiaa. Yhteisellä lounaalla, kahvitauolla ja paluujunaa odottaneiden ”iltakoulussa” oli myös vapaamuotoisemman keskustelun hetkiä, jolloin pääsi hieman tutustumaan uusiin ihmisiin ja vahvistettua jo olemassa olleita suhteita. Nämä hetket olivat myös tiedonvälityksen hetkiä, sillä meille kokemattomammille tutkijoille oli tarjolla kokemuksia muun muassa alalle yleisestä piirteestä eli rahoituksen hakemisesta. Vaikka päivä oli pitkä ja päättyi osaltani vasta puolilta öin, olin yllättävän pirteä loppuun asti. Tärkein selitys on päivän mielenkiintoisuus ja oma innostus, mutta juodun teen määrässäkin voi olla osasyytä virkeyteen. Kesäkoulun jälkeen ei tuleva graduseminaari enää tunnu astumiselta suureen ja tuntemattomaan. Olen tietoisempi siitä, mitä ryhdyn tekemään.

Mariaana Korpela opiskelee pohjoismaista historiaa Åbo Akademissa ja tutkii gradussaan naisen selviytymiskeinoja miehensä maastakarkotuksen jälkeen 1700- ja 1800-lukujen Porvoossa.

Kuvat: Sanna Raninen.