Viime viikon tiistaina 14.4.2026 pidettiin Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n vuosikokous, jossa valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Saara Penttinen, joka on aikaisemmin toiminut muun muassa verkoston tiedottajana. Penttinen viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa maailmankokemuksen virtuaalisesta jakamisesta 1600-luvun puolivälin englantilaisissa, yleisölle avoimissa kuriositeettikabineteissa Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian oppiaineessa.
Kiitämme sydämellisesti Sanna Ranista, joka on toiminut puheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta eli lähes koko verkoston taustalla toimivan yhdistyksen olemassaolon ajan. Tietoasiantuntijana Helsingin yliopiston kirjastossa työskentelevä Raninen jatkaa hallituksen rivijäsenenä. Työnsä ohella hänen tutkimuaiheensa ovat käsitelleet varhaismodernia materiaalista kulttuuria erityisesti musiikintutkimuksen, taidehistorian ja kirjahistorian näkökulmista.
Penttinen on verkoston kolmas puheenjohtaja. Vuosina 2019–2024 puheenjohtajana toimi Mari Välimäki.
Kuvat: Ville-Pekka Kääriäinen
Verkoston vuosiluennolla Jenni Lares kertoi uuden ajan alun alkoholikulttuurista
Eilen 14.4.2026 Metsätalolla pidettiin Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston vuosiluento otsikolla Alkoholikulttuuri uuden ajan alun Suomessa. Luennon piti aihetta tutkinut filosofian tohtori Jenni Lares. Luennolla opimme muun muassa, että ranskalaista viiniä ei ole suinkaan aina pidetty arvossa.
Lares on pitkäaikainen verkoston hallituksen jäsen, joka on ollut vastuussa joka toinen vuosi järjestettävistä kesäkouluista. Hän aloitti hallituksessa vuoden 2022 Tampereen tutkimuspäivien yhteydessä. Lares jäi nyt hallitustoiminnasta pois ja jatkaa 1600-luvun kestikievareita koskevaa tutkimustaan Tampereen yliopistossa. Kiitos Jennille kuluneista vuosista!
Vuosiluento järjestetään vuosittain yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä.
Kuvat: Jaakko Björklund ja Saara Penttinen
CFP: Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston teemanumero Varhaismodernin ajan arkistoaineistot (Ennen ja nyt 2/2027)
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat hakee artikkeleita, katsauksia, näkökulmia ja kirja-arvosteluja teemanumeroon, jonka aiheena on Varhaismodernin ajan arkistoaineistot. Teemanumero ilmestyy vuoden 2027 toisena numerona Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n toimesta. Vierailevina päätoimittajina toimivat verkoston puheenjohtaja FT Sanna Raninen ja varapuheenjohtaja FT Jaakko Björklund.
Varhaismoderni ajanjakso nähdään tyypillisesti murroskautena ja siltana esimodernin ja modernin maailman välillä. Aikakauden keskeiset ilmiöt kuten valtiomuodostus ja maailmankuvan avartuminen tekevät aikakaudesta erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen, mutta myös määrittelevät minkälaisia aineistoja on säilynyt ja miten aikakautta tutkitaan. Veroluetteloiden, henkikirjojen, tuomiokirjojen ja muiden julkishallinnon tuottamien aineistojen räjähdysmäinen kasvu ja parempi säilyvyys mahdollistaa yhteiskunnan ja sen rakenteiden monipuolisen tutkimuksen. Painotuotteiden ja lukutaidon lisääntyminen sekä julkisen sfäärin muotoutuminen puolestaan synnyttävät uusia lähteitä, kuten pamfletteja, sanomalehtiä, päiväkirjoja ja kirjeitä, joiden kautta tutkijalle avautuu entistä rikkaampi näkymä aikakauden arvomaailmaan ja kulttuuriin. Toisaalta lukuisat konfliktit ja mullistukset ovat vaikuttaneet aineiston säilyvyyteen, ja toisinaan aineisto on fragmentaarista, hajanaista ja institutionalisoitua, mikä asettaa omat haasteensa ja rajoitteensa tutkimustyölle ja tutkimuskysymyksen asettelulle. Varhaismodernin ajan aineiston tutkimus nojaa vahvasti myös nykyisten kulttuuriperintöorganisaatioiden ja arkistojen toimintaan: miten aineistoa säilytetään, järjestetään ja kuvaillaan, ja miten uudistuvat tavat aineiston tarkasteluun vaikuttavat tutkimuksen metodologiaan.
Etsimme aihetta käsitteleviä tutkimusartikkeleita (referee), katsausartikkeleita sekä kirja-arvosteluja, aiheina voi olla esimerkiksi:
– Varhaismoderni arkistohallinto ja sen institutionaalinen kehitys
– Aikalaislähteet tutkimuskohteena: tapaustutkimuksia ja metodologiaa
– Arkistonmuodostus ja lähdetutkimuksen historiografia
– Lähdesarjat ja niiden käyttö: haasteita ja mahdollisuuksia
– Varhaismodernin ajan instituutioiden, yhteisöjen ja/tai henkilöiden arkistot
– Digihumanismi ja varhaismodernit lähteet
– Varhaismoderni aineisto kulttuuriperintöorganisaatioiden ja/tai arkistojen näkökulmasta
Ajallisesti käsitämme varhaismodernin tutkimusaineiston vuosiin n. 1500–1800, mutta vuosiluvut ovat joustavia. Toivomme artikkeleiden edustavan monitieteistä historiantutkimusta, esimerkiksi kirjallisuudentutkimusta, folkloristiikkaa, taiteiden tutkimusta tai muita lähestymistapoja.
Lähetä artikkeliehdotuksesi (n. 1 sivun tiivistelmä) ja muun sisällön ehdotuksia (enintään 300 sanan abstrakti) 4.5. mennessä Sanna Raniselle (sanna.raninen@helsinki.fi). Liitä ehdotuksen oheen myös lyhyt CV. Päätoimittajat ilmoittavat artikkelien hyväksynnästä 15.5.2026. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset on lähetettävä päätoimittajille viimeistään 1.11.2026. Lehden kirjoitusohjeista ja käytännöistä tarkemmin: https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions. Lehti ilmestyy toukokuussa 2027.
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Lehdestä löytyy lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt. Lehden päätoimittajana toimii VTT, dosentti Olli Kleemola (owklee@utu.fi).
Ennen ja nyt -aikakauskirja on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), ja sen Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi). Aikakauskirjaa julkaisevat Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.
Kuva: Strängnäs domkyrkobibliotek. Sanna Raninen
Kutsu Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston vuosikokoukseen ja vuosiluennolle
Tervetuloa Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n vuosikokoukseen tiistaina 14.4.2026 klo 17:00, paikkana Metsätalon Sali 4 (B214), Unioninkatu 40, 00170 Helsinki.
Vuosikokousta edeltää klo 16:00 seuran vuosiluento Alkoholikulttuuri uuden ajan alun Suomessa. Luennon pitää filosofian tohtori ja Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston kesäkouluvastaava Jenni Lares.
Kokouksen järjestäytyminen: valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina
Todetaan kokouksen osallistujat, laillisuus ja päätösvaltaisuus
Esityslistan hyväksyminen
Vuoden 2025 vuosikertomuksen käsittely
Vuoden 2025 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto, sekä vahvistetaan tilinpäätös
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto on monitieteinen kansallinen yhteisö, joka edistää aikakauden tutkimusta, tutkijoiden välistä yhteistyötä sekä tutkimuksen yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Uuden ajan alulla tarkoitetaan joustavasti siirtymää keskiajasta uuteen aikaan huomioiden erilaiset alueelliset ja temaattiset aikarajaukset.
Verkoston jäseniksi ovat tervetulleita liittymään kaikki uuden ajan alkua tutkivat, aikakaudesta kiinnostuneet tai siitä opinnäytetöitä valmistelevat henkilöt huolimatta tutkimusalasta tai tutkimuksen maantieteellisestä tai temaattisesta painotuksesta. Verkostoon kuuluu jäseniä muun muassa arkeologian, filosofian, historian, kulttuurintutkimuksen, kielitieteiden, kirjallisuustieteiden, musiikkitieteen, taidehistorian ja teologian aloilta.
Liittymislomake löytyy verkkosivujen Jäsenyys-osiosta. Myös ennen toukokuuta 2023 liittyneiden verkoston jäsenten on syytä täyttää uusi lomake. Voit täyttää lomakkeen halutessasi suomeksi tai englanniksi. Yhdistyksen hallitus käsittelee jäsenhakemukset ja ilmoittaa hyväksymisestä hakijoille sähköpostitse.
Yhdistyksen vuosittainen jäsenmaksu on 15 €. Opiskelijoille ja väitöskirjatutkijoille jäsenmaksu on 10 €. Jäsenmaksun maksutiedot annetaan jäseneksi hyväksymisen yhteydessä. Lisätietoa antaa tarvittaessa jäsenvastaava Sebastian Schiavone (sebasts@student.uef.fi)
MIKSI LIITTYÄ VERKOSTON JÄSENEKSI?
Liittymällä Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston jäseneksi tuet konkreettisesti uuden ajan alun tutkimusta Suomessa mahdollistamalla verkoston toimintaa, johon kuuluu muun muassa kesäkoulujen ja tutkimuspäivien järjestäminen, tiedottaminen erilaisista projekteista ja tapahtumista sekä aikakauteen liittyvän tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen esimerkiksi ottamalla kantaa aiheeseen liittyvään julkiseen keskusteluun.
Jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen vuosikokouksiin ja olla mukana päättämässä verkoston asioista, kuten yhdistyksen hallituksen kokoonpanosta. Heillä on myös oikeus asettua ehdolle hallitusjäseniksi. Yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä järjestetään usein kiinnostavia, aikakautta käsitteleviä luentoja, joihin jäsenet ovat tervetulleita.
Jäsenet saavat monenlaisia etuja, kuten alennusta kahden vuoden välein eri puolella Suomea järjestettävien tutkimuspäivien osallistumismaksusta. Jäsenet voivat myös kirjoittaa verkoston jo vuodesta 2020 ilmestyneeseen verkkojulkaisuun Uuden ajan alun tutkimus (ISSN 2984-5254). Julkaisun tekstit jaetaan verkoston sosiaalisissa medioissa, joilla on yhteenlaskettuna jo noin 1500 aikakaudesta kiinnostunutta seuraajaa. Jäsenet voivat myös pyytää tiedotusta omista aikakauteen liittyvistä tapahtumistaan ja projekteistaan verkoston sosiaalisissa medioissa olemalla yhteydessä verkoston tiedottajaan, Saara Penttiseen (simpen@utu.fi).
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026!
Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa jäsenilleen ja seuraajilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026.
Näkemisiin taas tammikuussa!
Kuva: David Teniers The Younger: Twelfth-night (The King Drinks). Between 1650 and 1660. P01797, Museo del Prado.
Rekisteröityminen käynnissä – Tervetuloa 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville Helsinkiin 22–23.1.2026!
Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston viidennet 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät järjestetään Helsingin yliopistolla 22.–23.1.2026 yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Historiafoorumin kanssa. Kutsumme tutkimuspäiville tutkijoita, opiskelijoita ja muita toimijoita, jotka työskentelevät uuden ajan alkua ja erityisesti 1500- ja 1600-lukuja käsittelevien aiheiden parissa. Konferenssiin osallistuminen on maksullista, ja edellyttää etukäteen ilmoittautumista (tiedot alempana).
Vuoden 2026 tutkimuspäivien teemana on hengellisyys ja uskonto sekä näiden ilmenemismuodot ja vaikutukset varhaismodernina aikana. Hengellisyys ja uskonto näyttelivät keskeistä osaa varhaisen uuden ajan politiikassa, valtiollisessa elämässä, taiteessa ja kulttuurissa sekä ihmisten arjessa säätyyn, paikkaan ja aikaan katsomatta.
Kahden päivän aikana kuulemme esityksiä liki kuudeltakymmeneltä tutkijalta ja asiantuntijalta. Keynote-esitelmiä pitävät professori Mattias Lundberg (Uppsalan yliopisto) otsikolla ”The Long Reformation in Sweden: A Negotiation of Sounds and Beliefs”, sekä professori Meelis Friedenthal (Tarton yliopisto) otsikolla ”Between multiple languages and multiple worlds: folk belief, Catholicism, and Lutheranism in the sermons of 17th-centuy Livonia”. Lisäksi konferenssin ohessa kuullaan musiikkiesityksiä, järjestetään konferenssi-illallinen torstaina 22.1. Uunisaaren ravintolassa, sekä ohjatut ekskursiot Kansalliskirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloihin perjantaina 23.1. (paikkoja rajoitetusti).
Ehdota tutkimuspäivien ajan nimeä verkoston tulevalle julkaisusarjalle. Julkaisusarjan ensimmäinen teos ilmestyy vuonna 2027 tutkimuspäivien teemaan pohjautuen. Kysely on auki 24.1. asti osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/1EB01F612CABCB21
Konferenssin alustava ohjelma (varmistamme salijaon ja ohjelman tammikuussa):
Tarjoilujen kattamiseksi, tilojen riittämiseksi ja konferenssin oheistoiminnan suunnittelemiseksi pyytäisimme konferenssiin osallistuvia rekisteröitymään sunnuntaihin 4.1. mennessä oheisella lomakkeella: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/138262/lomake.html
Muistakaa myös maksaa konferenssimaksu sekä mahdollinen illallismaksu määräaikaan 4.1. mennessä. Osallistumismaksu on 30 e verkoston jäsenille ja 50 e muille sisältäen sisäänpääsyn, kahden päivän lounaat ja kahvitarjoilun. Odotamme innolla tapaamistamme tammikuun tutkimuspäivillä!
Lauantaina 30.8.2025 kokoontui kymmenen hengen joukko opiskelijoita ja kokeneita tutkijoita Jyväskylän yliopiston Lyhty-rakennuksessa. Kaksi opiskelijoista tuli samaisesta yliopistosta, muut ovat opissa turkulaisissa yliopistoissa. Aamu oli usealle meistä varhainen, mutta siitä huolimatta olimme paikalla innostuneina päivän antia odottaen.
Alkajaisiksi meille esiteltiin Uuden ajan alun tutkimuksen verkostoa ja kuulimme Petteri Impolalta Jyväskylän yliopiston Early Modern Morals -tutkimuskeskittymästä. EMM:n toimintoja esiteltäessä huomasin, ettei asia ollutkaan minulle uusi, vaan jotkin heidän tutkimushankkeistaan ja julkaisuistaan sekä vuosittainen Kustaa Vaasa -seminaari olivat entuudestaan tuttuja. Saimme myös esimakua varhaismodernin ajan varkauksista kertovasta kirjasta, joka liittyy aiheeltaan kanditutkielmani kautta graduuni. Edellisessä tutkin varkauden oikeuskäsittelyä ja jälkimmäisessä kyseisen varkauden jälkeistä elämää. Ilahduin, kenties kirja antaa jotakin nykyiseen työhöni.
Seuraavaksi Jenni Lares esitteli meille Viabundus-tietokanta, jonka kautta voi tutustua vuosien 1350 ja 1650 välillä käytössä olleisiin isompiin yleisiin teihin ja niiden varsilla olleisiin pysähdyspaikkoihin Itämeren alueella. Mielenkiintoisena ominaisuutena tietokanta laskee maanteitse tehtyjen matkojen matka-aikoja paikasta toiseen, jos tietokannassa oleva tieverkko kattaa paikkakuntien välisen matkan. Tietokanta laajenee ja kehittyy vielä nykyisestään. Sen esittelyn lomassa saimme tarkemminkin tietoa liikkumisesta ja sitä mahdollistavista toimista ja toimijoista.
Päivän varsinainen tarkoitus oli kunkin opiskelijan pro gradu -tutkielman suunnitelman esittely ja siitä keskustelu. Järjestäjät olivat jakaneet työt löyhästi käsittelemään perhe- ja sukupuolihistoriaa sekä taloutta ja materiaalisuutta. Ensimmäisessä kategoriassa olivat työn alla avioparien arki Ala-Satakunnassa 1600-luvun lopulla, herätyksen naissaarnaajat 1700-luvun Porissa sekä oma työni 1700- ja 1800-luvuilla eläneen naisen selviytymiskeinoista hänen miehensä maastakarkotuksen jälkeen. Jälkimmäisessä osuudessa käsiteltiin ylhäisaatelin muotokuvia 1500-luvulta sekä porvarien ja talonpoikien välisiä velkasuhteita 1600-luvun puolivälin Viipurissa.
Työt ovat eri vaiheissa. Töiden aihepiiri saattoi olla hahmottunut, mutta katse ei ollut vielä tarkentunut tiettyyn rajaukseen tai näkökulmaan. Joillain työ oli edennyt lähdeaineiston hankintaan, kääntämiseen ja läpikäyntiin. Olipa joku ennättänyt pohtia myös tutkimuksen rakennetta tarkasti. Lareksen ja Impolan lisäksi verkoston edustajista Sanna Raninen, Eeva-Liisa Bastman ja Sebastian Schiavone antoivat kustakin työstä palautetta. Se sisälsi ohjeita tutkimuksen tekemiseen yleensä, tarkentavia kysymyksiä, uusia näkökulmia sekä vinkkejä muun muassa kielen kääntämisen apuvälineistä ja hyödyllisestä tutkimuskirjallisuudesta.
Oma aiheeni sivusi osaa töistä joko aihepiiriltään tai lähdeaineistoltaan niin, että muiden saamista neuvoista on minullekin apua. Muista graduaiheista oli mielenkiintoista kuulla muutoinkin. Näiden hyvien puolien lisäksi eri vaiheissa työtään olevien kokoontuminen yhteen vahvisti luottamusta siihen, että työ etenee ja tukea on saatavilla. Aluksi aihe hahmottuu, tutustutaan tutkimuskirjallisuuteen ja lähteisiin, kirjoitetaan, jaetaan muille, saadaan eteenpäin ohjaavaa palautetta, kirjoitetaan taas ja lopulta jossain vaiheessa työ on valmis.
Kesäkoulu oli tällä kertaa päivän mittainen, mutta ajan lyhyydestä huolimatta se ei ollut pelkästään täyttä asiaa. Yhteisellä lounaalla, kahvitauolla ja paluujunaa odottaneiden ”iltakoulussa” oli myös vapaamuotoisemman keskustelun hetkiä, jolloin pääsi hieman tutustumaan uusiin ihmisiin ja vahvistettua jo olemassa olleita suhteita. Nämä hetket olivat myös tiedonvälityksen hetkiä, sillä meille kokemattomammille tutkijoille oli tarjolla kokemuksia muun muassa alalle yleisestä piirteestä eli rahoituksen hakemisesta. Vaikka päivä oli pitkä ja päättyi osaltani vasta puolilta öin, olin yllättävän pirteä loppuun asti. Tärkein selitys on päivän mielenkiintoisuus ja oma innostus, mutta juodun teen määrässäkin voi olla osasyytä virkeyteen. Kesäkoulun jälkeen ei tuleva graduseminaari enää tunnu astumiselta suureen ja tuntemattomaan. Olen tietoisempi siitä, mitä ryhdyn tekemään.
Mariaana Korpela opiskelee pohjoismaista historiaa Åbo Akademissa ja tutkii gradussaan naisen selviytymiskeinoja miehensä maastakarkotuksen jälkeen 1700- ja 1800-lukujen Porvoossa.
Kuvat: Sanna Raninen.
Syksyllä #UAATESITTÄYTYY jälleen maanantaisin ja perjantaisin somessa!
Oletko koskaan miettinyt, mitä Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston hallitus tekee, ja keitä siihen mahtaa kuulua? Enää ei tarvitse miettiä, sillä myös tänä syksynä hallitus esittäytyy somessa. Tämän syksyn #UAATesittäytyy-kampanjassa hallituksen jäsenet esittelevät vuorotellen valitsemansa varhaismodernin asian tai esineen. Samalla he kertovat rooleistaan verkostossa ja avaavat myös muita tutkimusprojektejaan ja kiinnostuksenkohteitaan. Seuraamalla kampanjaa tiedätkin kohta todella paljon uuden ajan alun tutkimuksesta Suomessa!
Esittelyt julkaistaan syys-lokakuun aikana maanantaisin ja perjantaisin verkoston Facebookissa ja Blueskyssä. Esittelykuvat päivitetään myös nettisivuille sitä mukaa, kun niitä julkaistaan.
Call for papers: 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät 22.–23.1.2026
Vuoden 2026 tutkimuspäivien teemana on hengellisyys ja uskonto sekä näiden ilmenemismuodot ja vaikutukset varhaismodernina aikana. Hengellisyys ja uskonto näyttelivät keskeistä osaa varhaisen uuden ajan politiikassa, valtiollisessa elämässä, taiteessa ja kulttuurissa sekä ihmisten arjessa säätyyn, paikkaan ja aikaan katsomatta. Otamme vastaan sessioehdotuksia tai yksittäisiä esitelmiä (20 min.) myös teeman ulkopuolelta.
Toivotamme tervetulleeksi kaikki kyseisen aikakauden tutkijoiksi itsensä kokevat henkilöt ja hankkeet tieteenalasta riippumatta. Esityksiä toivotaan eri vaiheissa olevilta tutkijoilta ja opiskelijoilta graduntekijöistä varttuneempiin akateemisiin tutkijoihin. Myös muut tahot, kuten arkistojen ja museoiden edustajat, ovat tervetulleita. Esityskielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti.
Lähetä esitelmäehdotus 31.10.2025 mennessä osoitteeseen: uudenajanalku@gmail.com
Konferenssijulkaisu
Suunnittelemme konferenssijulkaisun kokoamista tutkimuspäivien esitelmien pohjalta. Julkaisuun haetaan ensisijaisesti tutkimuspäivien teeman mukaisia tekstejä, sekä vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita että vertaisarvioimattomia esseitä. Pyydämme ilmoittamaan esitelmäehdotuksen lähettämisen yhteydessä, mikäli olet kiinnostunut julkaisemaan esitelmäsi artikkelin muodossa.
