Helsingin yliopisto suunnittelee lakkauttavansa antiikin kulttuurin opetuksen, joka on sisältänyt antiikin materiaalisen kulttuurin sekä antiikin Rooman ja Kreikan arkeologian ainealueet. Antiikin kulttuurin opintokokonaisuuden on tähän asti voinut suorittaa 15 tai 30 opintopisteen laajuisena, ja se on vuodesta toiseen ollut hyvin suosittu ja pidetty opiskelijoiden keskuudessa.

Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry vastustaa lakkauttamisssuunnitelmia. Antiikki ja sen jälkivaikutus ovat länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen peruskiviä. Kulttuurimme monet hyvin keskeiset elementit, kuten demokratia ja yliopistolaitos, pohjautuvat voimakkaasti antiikin instituutioiden perinnölle. Samoin esimerkiksi eurooppalainen filosofia, kirjallisuus sekä rakennus-, veisto- ja kuvataiteet ovat vuosisatojen ajan kehittyneet antiikin aikana syntyneiden tai antiikista ammentavien mallien päälle.

Varhaismodernille ajalle asti tekstejä tuotettiin pääosin latinaksi, ja oppineiden yhteisössä latinan kieli oli keskeisessä asemassa jopa 1800-luvulle saakka. Hyvin pitkään latina olikin ainoa aidosti kansainvälinen kieli. Valtava osa menneisyyden tutkimuksen lähteistä on latinankielisiä, esimerkkeinä voi mainita reformaatiota edeltävät kirkon asiakirjat, yliopistojen väitöskirjat sekä muut oppineen yhteisön tuottamat materiaalit, erilaiset viralliset sopimukset ja päätökset, hallitsijoiden väliset ja muut diplomaattiset asiakirjat sekä erityisesti oppineiden osalta myös monet henkilökohtaiset dokumentit kuten kirjeet ja omaelämäkerrat. Lista on loputon, esimerkiksi saksalaisella kielialueella painettiin 1700-luvun puoliväliin asti enemmän latinan- kuin saksankielisiä teoksia. Myös meillä Suomessa, jossa kulttuurisen yhdentymisen läntisen kulttuuripiirin kanssa voi pitkälti nähdä pohjautuvan juuri latinan kieleen, latinankielisen lähdeaineiston määrä on suuri. 

Latinan kielen osaaminen on välttämätöntä näiden lähteiden tutkimisessa, mutta pelkkä mekaaninen kielitaito ei kuitenkaan riitä niiden analysointiin. Tekstien, samoin kuin esimerkiksi vanhemman taiteen, kirjallisuuden ja muiden antiikista periytyvien tai ammentavien ilmiöiden tulkinta vaatii syvällistä ymmärrystä antiikin kulttuureista, jotka klassisten kirjallisten teosten ohella ilmentyvät myös muissa materiaalisissa lähteissä. Antiikin kulttuurin ymmärryksen ja osaamisen heikkeneminen vaikuttaa siis hyvin laajasti niin historiantutkimuksen, taiteentutkimuksen kuin muidenkin alojen mahdollisuuksiin tehdä kontekstoituja tulkintoja menneistä ajoista antiikista aina lähihistoriaan asti. 

Antiikin kielten ja kulttuurien opetusta ja tutkimusta on parin viimeisen vuosikymmenen aikana vähennetty kaikissa suomalaisissa yliopistoissa, joiden tarjonnassa sitä on ollut. Yliopistot tekevät näitä päätöksiä itsenäisesti, ja kansallinen kokonaiskuva jää näin helposti hahmottamatta. Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry ilmaisee huolensa siitä, että jatkuvilla leikkauksilla päädytään lopulta tilanteeseen, jossa kokonaisten oppialojen opetus ja tutkimus Suomessa loppuu. 

Leikkauksia perustellaan yleensä rahoituksen puutteella, mutta resurssien jakaminen eri oppialoille on aina hallinnollinen päätös, jota voidaan tarkastella eri näkökulmista. Suomalainen antiikintutkimus on kansainvälisesti arvostettua, tutkijat ovat hyvin verkostoituneita, ja tutkimus on saanut myös kansainvälistä rahoitusta esimerkiksi useiden ERC-projektien kautta. Kun perusopetuksesta ja -tutkimuksesta leikataan, se johtaa pidemmällä aikavälillä myös kansainvälisen rahoituksen ja yhteistyön vähenemiseen. Niin ikään nämä kerrannaisvaikutukset voivat pahimmillaan heikentää kaiken historiallisen tutkimuksen laatua, jos yhden osa-alueen asiantuntemuksen annetaan hiljalleen näivettyä. Vetoamme Helsingin yliopistoon, että suunnitelmien perusteluja tarkastellaan uudelleen ja tärkeälle oppialalle annetaan mahdollisuus jatkoon.

Helsingin yliopiston klassillisten aineiden opiskelijoiden ainejärjestö Symposion ry järjestää aiheesta kaikille avoimen keskustelutilaisuuden perjantaina 26.1.2024 klo 17.00 alkaen Uudella ylioppilastalolla Humanistiklusterin Illuusiossa (Mannerheimintie 5, 5. krs).

Kuvat: (yllä) Raffaello Sanzio: Scuola di Atene (public domain) ja Daniel Gyldenstolpen kirje veljelleen Nils Gyldenstolpelle 28.2.1674 (UUB Nordin 469:20).