#UAATesittäytyy: Marianne Vasara-Aaltonen

#UAATesittäytyy: Marianne Vasara-Aaltonen

Ensimmäisenä esittäytyy verkostomme jäsen Marianne Vasara-Aaltonen Helsingin yliopistosta.

Olen Marianne Vasara-Aaltonen, oikeustieteen yliopistonlehtori ja oikeushistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimukseni (Learning Law and Travelling Europe: Study Journeys and the Developing Swedish Legal Profession, c. 1630–1800, Brill 2020) käsitteli ruotsalaisten lakimiesten opintoja ulkomailla, painottuen 1600-lukuun. Valtionrakennuksen ollessaan kiihkeimmillään myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja muun muassa vastaperustettuihin hovioikeuksiin tarvittiin koulutettua väkeä. Koska oikeustieteen opetus oli Ruotsissa vielä heikoissa kantimissa, monet nuorukaiset, jotka myöhemmin päätyivät hallinto- ja lakimiehiksi, matkasivat ulkomaisiin yliopistoihin hakemaan koulutusta. Usein se oli yleissivistävää, mutta saattoi pitää sisällään myös nimenomaisesti oikeustieteen opintoja. Suosituin yksittäinen opinahjo oli hollantilainen Leidenin yliopisto, jonka kirjasto näkyy 1600-luvun asussaan oheisessa kuvassa.

  • Kuva: Jan van ’t Woudt (Johannes Woudanus), teoksessa Stedeboeck der Nederlanden, 1649. Wikimedia Commons.

Tutkimustani varten matkustin myös Leideniin perehtyäkseni yliopiston arkistoon. Historiantutkijan sydän sykähti, kun sai kulkea tutkimuskohteidensa jalanjäljissä Leidenin kauniita vanhoja katuja pitkin, kanaaleja ylitellen ja rakennuksia ihaillen. Väitöstutkimuksen spin-offina päädyin tutkimaan myös sekä Svean että Turun hovioikeuksien tuomareiden koulutusta ja taustoja. 1600-luku oli tässäkin suhteessa erityisen kiinnostava, kun uudet tuomioistuimet yritettiin saada käyntiin ja täytetyksi pätevillä miehillä.

Sittemmin tutkimukset ovat vieneet minua myöhempiin aikoihin, mutta varhaismoderni aika kiehtoo minua edelleen, ja aina välillä pääsee myös palaamaan aiempien tutkimusten aiheisiin. Pienesti pääsin taas 1600-luvun materiaalin pariin, kun työstin hiljattain uutta alkuperäislähteisiin pohjautuvaa ja opiskelijoille tehtäviä tarjoavaa oikeushistorian oppikirjaa (Marianne Vasara-Aaltonen & Katja Tikka: Oikeushistorian lähteillä: oikeustapauksia ja oikeudellisia tekstejä menneisyydestä, Suomalainen Lakimiesyhdistys 2026). Kirjaa varten pääsin penkomaan esimerkiksi 1600-luvun rikostapauksia Ruotsin Riksarkivetin Vadstenan toimipisteessä. 1500-luvun linnan uumenissa sijaitsevassa arkistossa oli hyvä syventyä taas varhaismoderniin oikeudenkäyttöön ja sen ominaispiirteisiin. Varhaismodernissa oikeushistoriassa riittää paljon kiinnostavaa tutkittavaa, ja uskon löytäväni itseni tulevaisuudessakin vielä sen parista.

Marianne Vasara-Aaltonen
Voit tutustua Mariannen julkaisuihin HY:n tutkimusportaalissa.

Kommentit suljettu.