Avainsana: Jäsenistö

#UAATESITTÄYTYY: TAPIO LEINONEN

#UAATESITTÄYTYY: TAPIO LEINONEN

Esittelyvuorossa on verkostoomme äskettäin liittynyt Tapio Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Olen tutkijatohtori Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla. Parhaillaan toimin myös Fulbright-stipendiaattina Yalen yliopistossa (Visiting Fellow). Tutkimustyöni on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa ja professori Sini Mikkolan johtamaa Luterilaiset maskuliinisuudet 1517–1937 -hanketta, jossa tarkastelemme neljän tutkijan voimin mieheyden ja maskuliinisuuden ihanteita, kehitystä ja jatkumoa luterilaisessa kontekstissa reformaatioajan Saksasta Ruotsin valtakunnan alueelle Suomeen. 

Väitöskirjassani (Helsingin yliopisto 2025) tutkin Martin Lutherin Mooseksen henkilöhahmon kautta opettamaa teologiaa. Tutkimukseni osoittaa Lutherin osoittaneen ensimmäisille luterilaisille kirkollisille ja yhteiskunnallisisille johtajille malleja oikeudenmukaisesta ja reilusta johtajuudesta. Luterilaisuus levisi pian nykyisten Pohjoismaiden alueelle, joissa se pysyi valta-asemassa vuosisatojen ajan ja johon edelleen valtaosa väestöstä kuuluu. Valtion vahva rooli koulutuksessa, vähäosaisista huolehtimisessa ja verovaroin hoidettavassa yhteiskunnassa oli jo Lutherin asialistalla. Maskuliinisuushankkeessa selvitämme edelleen, miten käsitys mieheydestä on elänyt osana luterilaista identiteettiä ja opetusta vuosisatojen ajan. Teologian ja historian tutkimus auttaa ymmärtämään nyky-yhteiskunnan ilmiöitä.

  • Lutherin omistuskirjoitus pamfletissa, Boston Public Library. Kuva: Tapio Leinonen.

Omassa tutkimuksessani olen selvittänyt esimerkiksi Lutherin ruhtinaille opettamaa maskuliinisuusideaalia (princely masculinity) sekä kuinka Luther itse puolustaa omaa akateemista maskuliinisuuttaan (academic masculinity). Lutherin kiivas tapa puolustaa teologiaansa oli osa keskiaikaista jatkumoa, jossa akateemiset miehet miekan ja turnauskehän sijaan haastoivat vastustajansa sulkakynän ja älyllisen mittelön keinoin. Lutherille oli selvää, että hänen teologiset argumenttinsa olivat väkevämpiä kuin hänen vastustajillaan, jotka häviön myötä olivat myös vähäisempiä miehiä. Ruhtinaille Luther ei kuitenkaan opettanut vähäisempien alistamista: hyväosaisen tuli olla valmis luopumaan omista eduistaan ja muistaa valtansa tulevan Jumalalta. Omien mielihalujen mukainen toiminta oli vastakohtaista järkevälle maskuliinisuudelle. Varhaismoderni maskuliinisuus oli monimuotoista, aivan kuten nykypäivänä.

Uuden ajan alun tutkimuksen verkostossa olen tuore jäsen; ensimmäiset tutkimuspäiväni tammikuussa 2026 olivat hieno kokemus. Kansainvälisissä saman alan verkostoissa olen osana Sixteenth Century Societya, REFORC Research Consortiumia ja Center for Dutch Reformation Studiesia. Monitieteisissä yhteisöissä on hienoa olla mukana teologian taustasta käsin ja oppia muiden alojen asiantuntemuksesta. Ulkomaiset verkostot ovat tutkijalle tärkeä oppimisen paikka; Yalen lisäksi olen vieraillut Bostonin yliopistossa ja Kampenin (nyk. Utrecht) teologisessa yliopistossa.

  • Tapio Leinonen Yale Divinity Schoolin sisäpihalla. Kuva: Petra Kuivala.

Minuun saa olla yhteydessä, jos Luther, luterilainen teologia, reformaation historia ja niiden yhteys maskuliinisuuteen innostavat.

Yhteystiedot ja julkaisut:

#UAATesittäytyy: Marianne Vasara-Aaltonen

#UAATesittäytyy: Marianne Vasara-Aaltonen

Ensimmäisenä esittäytyy verkostomme jäsen Marianne Vasara-Aaltonen Helsingin yliopistosta.

Olen Marianne Vasara-Aaltonen, oikeustieteen yliopistonlehtori ja oikeushistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Väitöstutkimukseni (Learning Law and Travelling Europe: Study Journeys and the Developing Swedish Legal Profession, c. 1630–1800, Brill 2020) käsitteli ruotsalaisten lakimiesten opintoja ulkomailla, painottuen 1600-lukuun. Valtionrakennuksen ollessaan kiihkeimmillään myös oikeuslaitosta uudistettiin, ja muun muassa vastaperustettuihin hovioikeuksiin tarvittiin koulutettua väkeä. Koska oikeustieteen opetus oli Ruotsissa vielä heikoissa kantimissa, monet nuorukaiset, jotka myöhemmin päätyivät hallinto- ja lakimiehiksi, matkasivat ulkomaisiin yliopistoihin hakemaan koulutusta. Usein se oli yleissivistävää, mutta saattoi pitää sisällään myös nimenomaisesti oikeustieteen opintoja. Suosituin yksittäinen opinahjo oli hollantilainen Leidenin yliopisto, jonka kirjasto näkyy 1600-luvun asussaan oheisessa kuvassa.

  • Kuva: Jan van ’t Woudt (Johannes Woudanus), teoksessa Stedeboeck der Nederlanden, 1649. Wikimedia Commons.

Tutkimustani varten matkustin myös Leideniin perehtyäkseni yliopiston arkistoon. Historiantutkijan sydän sykähti, kun sai kulkea tutkimuskohteidensa jalanjäljissä Leidenin kauniita vanhoja katuja pitkin, kanaaleja ylitellen ja rakennuksia ihaillen. Väitöstutkimuksen spin-offina päädyin tutkimaan myös sekä Svean että Turun hovioikeuksien tuomareiden koulutusta ja taustoja. 1600-luku oli tässäkin suhteessa erityisen kiinnostava, kun uudet tuomioistuimet yritettiin saada käyntiin ja täytetyksi pätevillä miehillä.

Sittemmin tutkimukset ovat vieneet minua myöhempiin aikoihin, mutta varhaismoderni aika kiehtoo minua edelleen, ja aina välillä pääsee myös palaamaan aiempien tutkimusten aiheisiin. Pienesti pääsin taas 1600-luvun materiaalin pariin, kun työstin hiljattain uutta alkuperäislähteisiin pohjautuvaa ja opiskelijoille tehtäviä tarjoavaa oikeushistorian oppikirjaa (Marianne Vasara-Aaltonen & Katja Tikka: Oikeushistorian lähteillä: oikeustapauksia ja oikeudellisia tekstejä menneisyydestä, Suomalainen Lakimiesyhdistys 2026). Kirjaa varten pääsin penkomaan esimerkiksi 1600-luvun rikostapauksia Ruotsin Riksarkivetin Vadstenan toimipisteessä. 1500-luvun linnan uumenissa sijaitsevassa arkistossa oli hyvä syventyä taas varhaismoderniin oikeudenkäyttöön ja sen ominaispiirteisiin. Varhaismodernissa oikeushistoriassa riittää paljon kiinnostavaa tutkittavaa, ja uskon löytäväni itseni tulevaisuudessakin vielä sen parista.

Marianne Vasara-Aaltonen
Voit tutustua Mariannen julkaisuihin HY:n tutkimusportaalissa.

#UAATesittäytyy tulee taas! Marraskuussa esitellään Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston jäseniä

#UAATesittäytyy tulee taas! Marraskuussa esitellään Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston jäseniä

Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto järjestää syksyisin #UAATesittäytyy-kampanjan. Tänä vuonna kampanjassa esitellään muutamia verkoston jäseniä ja heidän tekemäänsä tutkimusta. 

Kampanja toteutetaan marraskuun aikana tiistaisin ja perjantaisin sekä verkoston nettisivuilla (https://www.uudenajanalku.fi/) että somessa (Facebook ja Bluesky). Seuraamalla kampanjaa tiedät kohta todella paljon uuden ajan alun tutkimuksesta Suomessa!

#UAATesittäytyy