Tutkimusaiheena insestikiellot ja seksuaalimoraali Suomessa 1600–1800

Tutkimusaiheena insestikiellot ja seksuaalimoraali Suomessa 1600–1800

By |

Vuosina 1665–1666 Korsholman kreivikunnassa tutkittiin tapausta, jossa osallisena olivat isä, kaksi hänen poikaansa ja kaksi naista. Aviossa ollut isä Mikkeli Matinpoika Mall oli kuusi vuotta aiemmin saanut lapsen irtolaisen Kerttu Henrikintyttären kanssa, joka ei vielä tapahtuman aikoihin ollut saavuttanut ”laillista ikää”, eli kyseessä oli noin teini-ikäinen tyttö. Muutama vuosi myöhemmin Mikkeli oli juonitellen naittanut Kertun vanhemmalle pojalleen Tuomakselle. Kerttu kiisti kuitenkaan saaneensa lapsen Tuomaksen kanssa. Oikeudessa puitiin vielä Mikkelin toista suhdetta hänen ja irtolaisnaisen Marketta Martintyttären välillä. Noin kaksi vuotta käräjiä ennen alkaneesta suhteesta ei ollut syntynyt lasta. Sittemmin Mikkeli naittoi niin ikään laittomassa iässä olleen Marketan nuoremmalle pojalleen Erkille, joka todistusten perusteella oli tietämätön Marketan ja Mikkelin aiemmasta suhteesta. Lopulta alioikeus tuomitsi Tuomaksen sekä Kertun ja Marketan kuolemaan ”törkeästä synnistä” vedoten sen rikkovan Jumalan lakia. Myöhemmin Turun hovioikeus vahvisti sukurutsasta (blodskam) annetut kuolemantuomiot. Isä Mikkeli säästyi mahdolliselta kuolemantuomiolta, koska oli päässyt karkuun ja oikeuden tavoittamattomiin. Sen sijaan nuorimmaista poikaa Erkkiä kohtasi vapautuminen hovioikeuden katsottua hänen olleen syytön tietämättömyytensä takia.

Miksi esivalta puuttui edellä mainittuun suhteeseen ja langetti siitä kuolemantuomion? Kuinka kyseinen suhde oli ylipäänsä sukurutsainen tai Jumalan vastainen? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkin väitöskirjahankkeessani. Väitöskirjassani pureudun insestin ja seksuaalimoraalin monisyiseen historiaan. Insestillä ja sukurutsalla viittaan tekstissäni yleisesti sukulaisten välisiin suhteisiin, jotka olivat kiellettyjä tai sanktioituja niin verisukulaisuudessa kuin lankoudessa. Jälkimmäinen tarkoittaa sukulaisuussuhdetta, joka on syntynyt kahden suvun välille avioliiton kautta.

  • Loot ja hänen tyttärensä (1565). Maalauksessa Jan Matsys (1509–1575) kuvaa Raamatun kertomusta, jossa Lootin tyttäret juottavat vuorotellen isänsä humalaan ja tämän päihdyttyä makaavat hänet. Tämän kaltaista tapausta ei vielä vastaani ole tullut. Kuva: Wikimedia Commons.

Tutkimusongelma

Tutkimukseni lähtöasetelmana on Ruotsin insestihistoriaa tutkineen Bonnie Clementssonin väitöskirjatutkimuksen (2016) tulkinnat siitä, että 1700-luvun edetessä Jumalan asema insestikielloissa vähenee, valistusajattelun kritiikin myötä rangaistukset muuttuvat inhimillisemmiksi ja sukulaisten välinen avioituminen lisääntyy sosioekonomisten muutosten myötä. Näistä päätellen suhtautuminen insestikieltoihin ja seksuaalimoraaliin lievenivät ja insestirikoksen uskonnollinen lataus Jumalan vastaisena rikoksena laantui. Koska Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, Clementssonin tulkintojen viitekehystä sopii testata Suomen alueella, josta uupuu vielä laajempi perustutkimus. Suomen alueelta on toki aiemminkin tutkittu jossain määrin sukulaisten välisiä suhteita. Uuden ajan alkua koskeva tutkimus jakautuu Suomessa karkeasti yhtäältä avioliittoa koskevaan ja toisaalta rikoshistorialliseen tutkimukseen.

Aiemman tutkimuksen keskeistä tulkintaa sukulaisten välisistä suhteista voi tiivistää niin, että ne olivat ankarasti sanktioituja ja rankaistuja, mutta rikostyypin monitulkinnallisuudesta johtuen ei oikeudenhoito ollut aina johdonmukaista. Monitulkinnallisuutta kuvaa esimerkiksi esivallan ajoittain salliva ja paikoin vahvan kielteinen suhtautuminen serkusten välisiä suhteita kohtaan. Mikä siis lopulta oli Jumalaa, sukua ja avioliittoa häpäisevää sukurutsaa? Mikä huoli kätkeytyi insestikieltojen taakse? Muuttuiko suhtautuminen insestikieltoihin ja seksuaalimoraaliin sallivammaksi tutkimusajan loppua kohden, kuten Clementssonin tutkimuksesta voisi olettaa vai onko mahdollinen muutos monisyisempi?

Kysymyspatteristo kuvaa väitöskirjani tutkimusongelman teemoja: insestin ja Jumalan, suvun sekä avioliiton välistä yhteyttä ja insestikieltojen taakse kätkeytyviä moraalisia huolenaiheita. Laajalla tutkimusajalla tavoittelen mahdollisuutta havaita tutkimuskohteissa tapahtuvaa ajallista muutosta. Tutkimusaikani vuosisadat sisältävät joukon tekijöitä, jotka saattoivat aiheuttaa muutosta: 1600-luvulla demografiset paineet Ruotsin suurvaltasotineen, maastamuuttoineen ja kylmine ilmastoineen, oikeusjärjestelmän keskittäminen ja luterilainen puhdasoppisuus; 1700-luvulla valtakunnan sopeutuminen suurvallan jälkeiseen aikaan, väestönkasvu ja sosiaalisen jakauman muutokset ja valistusajattelun tuomat muutokset rikosoikeuteen sekä lopulta 1808 syttyneen Suomen sodan seurauksen Suomen siirtyminen osaksi Venäjän valtakuntaa.

Näkökulmat ja menetelmät

Tutkimusongelmani liikkuu rikos- ja mentaliteettihistoriassa. Rikoshistoriallisella näkökulmalla tutkin tapahtuneita muutoksia sanktioinneissa, tapausten tutkinnassa ja annetuissa rangaistuksissa. Näitä tutkin alioikeuksien tuomiokirjoilla, Turun, myöhemmin myös Vaasan hovioikeuksien ja oikeusrevision ja sittemmin korkeimman oikeuden pöytäkirjoilla sekä sukulaisten välisiä suhteita koskevilla asetuksilla. Rikoshistoriallisesti seuraan paljon 1990- ja 2000-luvun alun aikana tehtyjä seksuaali- ja väkivaltarikoksia ja sosiaalista kontrollia käsitteleviä tutkimuksia. Mentaliteettihistoriallisuus tulee vastaavasti tutkiessani edellä kuvatulla tutkimusaineistolla jaettuja käsityksiä siitä, kuinka huoli Jumalasta, suvusta ja avioliitosta ilmenevät sukulaisten välisissä suhteissa. Tavoitteenani on selvittää, jaettiinko kyseessä olevia käsityksiä esivallan ja rahvaan kesken ja millaisin painotuseroin.

  • Oikeusrevision vuoden 1761 registratuura, Riksarkivet. Oikeusrevision registratuurat, jotka sisältävät oikeusrevision antamia ratkaisuja ja tuomioita, ovat Riksarkivetissa sijaitseva aarreaitta historiantutkijalle. Vain nopealla selaamisellakin niistä voi löytää kiinnostavia aiheita riita-asioista sotilashenkilöiden väliltä avioliittoja koskeviin erivapauksiin. Kuva: Jaakko Santavuori (2025).

Tutkimukseni hyödyntää myös lähitieteiden näkökulmia, kuten esimerkiksi moraalipsykologiaa ja kognitiivista uskontotiedettä. Edellinen on kiinnostunut siitä, millä tavoin ihmismielessä rakentuu käsitys toiminnan moraalisuudesta. Moraalipsykologian kysymyksillä voin alleviivata sitä, millaisia moraalisia huolenaiheita insestiin liitettiin. Jälkimmäinen tutkii uskonnollisia ilmiöitä mielen tiedonprosessoinnin näkökulmasta. Tutkimuksessani tämä näkyy esimerkiksi siinä, millä tavoin Jumalan yhteiskuntaa koossa pitävä merkitys ilmenee sukulaisten välisissä suhteissa tai insestikielloissa.

Tutkimusongelmaa ratkaisen laadullisesti ja määrällisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa lähiluvulla tehtävää laajan aineiston erottelua ja erittelyä. Erottelun avulla vastaan laadullisiin kysymyksiin siitä, millainen järjestelmä rakentui insestikieltojen ympärille ja millä tavoin sukurutsarikokset rikkoivat tätä järjestelmää. Erittelyllä tutkin sukulaisten välisten suhteiden määrällisiä piirteitä, kuten millaiset suhteet tai sukulaisuuskäsitykset korostuivat.

  • Vaikeiden sukulaisuussuhteiden hahmottamista auttaa sukupuukaavioiden piirtäminen. Kuva: Jaakko Santavuori (2025).

Insestin historian merkitys

Tutkimusaiheeni voi ymmärrettävästi herättää ihmetystä ja vahvoja tunteita, joten mikä saa minut ylipäänsä tutkimaan tätä ristiriitaista aihetta? Ensinnäkin minua motivoi Satu Lidmania (2009; 2015) seuraten kiinnostus tutkia erilaisten historiallisten ilmiöiden toistuvia erityispiirteitä eri ajassa ja paikassa. Maisterintutkielmassani tämä toistuvuus ilmeni esimerkiksi 1600-luvulla tapahtuneen isää ja tytärtä koskevan tapauksen ja Merja Laitisen (2004) tutkimien, nykyisyydessä tapahtuneiden perheen sisäisten seksuaalirikosten välillä. Tämä yliajallinen toistuvuus antaa tärkeää perspektiiviä siihen, voidaanko menneisyyden avulla ammentaa ymmärrystä, jolla ehkäistä seksuaalirikoksia. Toisekseen minua motivoi halu ymmärtää ihmisten erilaisia moraalisia huolenaiheita, jotka motivoivat heitä toimimaan keskenään ristiriitaisesti. Minkä vuoksi ihminen on valmis mestaamaan sukurutsasta syytetyn, kun toisesta mestaus on ylimitoitettu? Minkä takia jokin tietty seksuaalinen käyttäytyminen halutaan rajoittaa tai sallia? Toisaalta, onko löydettävissä keskinäistä ymmärrystä keskenään ristiriitaisilta vaikuttavien moraalikäsitysten välille? Näihin kysymyksiin vastaaminen voi tuoda meidän päiviimme ihmisten keskuuteen paljon kaivattua keskinäistä ymmärrystä.

Tutkimalla alussa esitellyn tapauksen kaltaisia ihmiskohtaloita on menneisyydestä opittavissa jotakin ihmisenä olemisesta niin, että erilaiset tarpeet tulevat kuulluksi ja kunnioitetuksi. Tästä syystä historiantutkimuksessa tutkijan on paikoin pakko tirkistellä kuolleiden ihmisten yksityisyyttä. He antavat meille mahdollisuuden peilata omia asenteitamme vierasta maailmaa vasten ja sitä, mistä asenteet kumpuavat. Vielä lopuksi ja ehkäpä tärkeimpänä huomiona, heidän tarinansa lisäävät tietoisuutta mahdolliselle seksuaalirikoksen uhrille siitä, ettei tämä ole yksin kokemuksensa kanssa. Siksi insestin historian tutkimus on tärkeää.

Arkistolähteet

Kansallisarkiston digitaalinen arkisto, Helsinki.

  • Kihlakunnanoikeuksien renovoidut tuomiokirjat.
  • Pohjanmaan tuomiokunta, KO a:14-14a Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1659–1667).

Riksarkivet, Tukholma.

  • Justitierevisionens registratur – utgående skrivelser.

Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry (SSHY).

Kirjallisuutta

  • Aalto, Seppo. Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina: seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa 1621-1700. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1996.
  • Almquist, Jan Eric. Strödda bidrag till familjerättens historia. 2. uppl. Stockholm, 1945.
  • Clementsson, Bonnie. Förbjudna förbindelser: föreställningar kring incest och incestförbud i Sverige 1680-1940. Malmö: Universus, 2016.
  • Frigren, Pirita. ”Historiantutkija arkaluontoisista asioista kirjoittamassa”. Teoksessa Historiantutkimuksen etiikka, toimittanut Satu Lidman, Anu Koskivirta, ja Jari Eilola, 51–70. Helsinki: Gaudeamus, 2017.
  • Gray, Kurt, Nicholas DiMaggio, Chelsea Schein, ja Frank Kachanoff. ”The Problem of Purity in Moral Psychology”. Personality and Social Psychology Review 27, nro 3 (1. elokuuta 2023): 272–308. https://doi.org/10.1177/10888683221124741.
  • Jokiaho, Mika. ”Suvun, perheen ja kotitalouden kunnian tähden: Seksuaalisuus ja sivilisoituminen uuden ajan alussa Pohjanmaalla (1540–1690)”. Teoksessa Rikos historiassa, Olli Matikainen ja Jari Eilola, 117–79. Jyväskylä: Kopijyvä Oy, 2000.
  • Keskinen, Jouni. ”Aapiskukkomiehen traaginen rakkaus – Daniel Medelplan ja sukurutsarikos puhdasoppisuuden ajan Ruotsissa”. GENOS 87, nro 3 (2016): 156–68.
  • Keskisarja, Teemu. ”Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa”: Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa. Helsingin yliopisto, 2006.
  • Kietäväinen-Sirén, Hanna. Erityinen ystävyys: miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650-1700). Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2015.
  • Knuutila, Jyrki. Avioliitto oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona Suomessa vuoteen 1629. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1990.
  • Korpiola, Mia. ”Regional Variation in Dealing with Marriage in the Diocesan Courts of Reformation Sweden, ca. 1590–1610”. Teoksessa Reformatio Baltica: Kulturwirkungen der Reformation in den Metropolen des Ostseeraums, toimittanut Assel Heinrich, Johann Anselm Steiger, ja Axel E. Walter, 793–806. De Gruyter, 2017. https://doi.org/10.1515/9783110573558-047.
  • Koskivirta, Anu. ”Sisäinen vihollinen”: henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä. Helsinki: Yliopistopaino, 2001.
  • Lidman, Satu. ”Pikku Bärbl opettajan kammarissa – Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1600-luvun alun Münchenissä”. Teoksessa Makaaberi ruumis : mielikuvia kuolemasta ja kehosta, toimittanut Jari Eilola, 137–84. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.
  • ———. Väkivaltakulttuurin perintö: sukupuoli, asenteet ja historia. Helsinki: Gaudeamus, 2015.
  • Lindstedt Cronberg, Marie. ”Incest: Från brott mot Gud till brott mot barn inom familjen”. Teoksessa Offer för brott : våldtäkt, incest och barnamord i Sveriges historia från reformationen till nutid, Eva Bergenlöv, Marie Lindstedt Cronberg, ja Eva Österberg, 105–79. Lund: Nordic Academic Press, 2002.
  • Matikainen, Olli. Verenperijät: väkivalta ja yhteisön murros itäisessä Suomessa 1500-1600-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
  • Pauha, Teemu, ja Roosa Haimila, toim. Uskonto mielessä: psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen. Helsinki: Gaudeamus, 2024.
  • Rautelin, Mona. En förutbestämd sanning: barnamord och delaktighet i 1700-talets Finland belysta genom kön, kropp och social kontroll. Helsingfors: Mona Rautelin, 2009.
  • Santavuori, Jaakko. Jumalan ja veren häpeä: Sukurutsa 1600-luvun Suomessa moraalipsykologian näkökulmasta. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto, 2024.
  • Schein, Chelsea, ja Kurt Gray. ”The Theory of Dyadic Morality: Reinventing Moral Judgment by Redefining Harm”. Personality and Social Psychology Review 22, nro 1 (1. helmikuuta 2018): 32–70. https://doi.org/10.1177/1088868317698288.
  • Thunander, Rudolf. Hovrätt i funktion: Göta Hovrätt och brottmålen 1635-1699. Lund: Institutet för rättshistorisk forskning, 1993.

Jaakko Santavuori tutkii uuden ajan alun sukurutsarikoksia väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen etenemistä voi seurata blogissa: https://blogs.helsinki.fi/santavuorivaitoskirjablogi/

Palaa takaisin blogin etusivulle

Comments are closed.