
CFP: Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston teemanumero Varhaismodernin ajan arkistoaineistot (Ennen ja nyt 2/2027)
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat hakee artikkeleita, katsauksia, näkökulmia ja kirja-arvosteluja teemanumeroon, jonka aiheena on Varhaismodernin ajan arkistoaineistot. Teemanumero ilmestyy vuoden 2027 toisena numerona Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto ry:n toimesta. Vierailevina päätoimittajina toimivat verkoston puheenjohtaja FT Sanna Raninen ja varapuheenjohtaja FT Jaakko Björklund.
Varhaismoderni ajanjakso nähdään tyypillisesti murroskautena ja siltana esimodernin ja modernin maailman välillä. Aikakauden keskeiset ilmiöt kuten valtiomuodostus ja maailmankuvan avartuminen tekevät aikakaudesta erityisen mielenkiintoisen tutkimuskohteen, mutta myös määrittelevät minkälaisia aineistoja on säilynyt ja miten aikakautta tutkitaan. Veroluetteloiden, henkikirjojen, tuomiokirjojen ja muiden julkishallinnon tuottamien aineistojen räjähdysmäinen kasvu ja parempi säilyvyys mahdollistaa yhteiskunnan ja sen rakenteiden monipuolisen tutkimuksen. Painotuotteiden ja lukutaidon lisääntyminen sekä julkisen sfäärin muotoutuminen puolestaan synnyttävät uusia lähteitä, kuten pamfletteja, sanomalehtiä, päiväkirjoja ja kirjeitä, joiden kautta tutkijalle avautuu entistä rikkaampi näkymä aikakauden arvomaailmaan ja kulttuuriin. Toisaalta lukuisat konfliktit ja mullistukset ovat vaikuttaneet aineiston säilyvyyteen, ja toisinaan aineisto on fragmentaarista, hajanaista ja institutionalisoitua, mikä asettaa omat haasteensa ja rajoitteensa tutkimustyölle ja tutkimuskysymyksen asettelulle. Varhaismodernin ajan aineiston tutkimus nojaa vahvasti myös nykyisten kulttuuriperintöorganisaatioiden ja arkistojen toimintaan: miten aineistoa säilytetään, järjestetään ja kuvaillaan, ja miten uudistuvat tavat aineiston tarkasteluun vaikuttavat tutkimuksen metodologiaan.
Etsimme aihetta käsitteleviä tutkimusartikkeleita (referee), katsausartikkeleita sekä kirja-arvosteluja, aiheina voi olla esimerkiksi:
– Varhaismoderni arkistohallinto ja sen institutionaalinen kehitys
– Aikalaislähteet tutkimuskohteena: tapaustutkimuksia ja metodologiaa
– Arkistonmuodostus ja lähdetutkimuksen historiografia
– Lähdesarjat ja niiden käyttö: haasteita ja mahdollisuuksia
– Varhaismodernin ajan instituutioiden, yhteisöjen ja/tai henkilöiden arkistot
– Digihumanismi ja varhaismodernit lähteet
– Varhaismoderni aineisto kulttuuriperintöorganisaatioiden ja/tai arkistojen näkökulmasta
Ajallisesti käsitämme varhaismodernin tutkimusaineiston vuosiin n. 1500–1800, mutta vuosiluvut ovat joustavia. Toivomme artikkeleiden edustavan monitieteistä historiantutkimusta, esimerkiksi kirjallisuudentutkimusta, folkloristiikkaa, taiteiden tutkimusta tai muita lähestymistapoja.
Lähetä artikkeliehdotuksesi (n. 1 sivun tiivistelmä) ja muun sisällön ehdotuksia (enintään 300 sanan abstrakti) 4.5. mennessä Sanna Raniselle (sanna.raninen@helsinki.fi). Liitä ehdotuksen oheen myös lyhyt CV. Päätoimittajat ilmoittavat artikkelien hyväksynnästä 15.5.2026. Valmiit artikkelikäsikirjoitukset on lähetettävä päätoimittajille viimeistään 1.11.2026. Lehden kirjoitusohjeista ja käytännöistä tarkemmin: https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions. Lehti ilmestyy toukokuussa 2027.
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Lehdestä löytyy lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt. Lehden päätoimittajana toimii VTT, dosentti Olli Kleemola (owklee@utu.fi).
Ennen ja nyt -aikakauskirja on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), ja sen Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi). Aikakauskirjaa julkaisevat Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.
Kuva: Strängnäs domkyrkobibliotek. Sanna Raninen

