Kun syksy kääntyy kohti talvea ja joulu lähestyy, alkavat kirjakauppojen hyllyt täyttyä elämäkerroista. Elämäkerrat ovat vuosi toisensa jälkeen kärkisijoilla myydyimpien kirjojen listoilla. Erityisesti elämäkertoja on tavattu kirjoittaa yhteiskunnassa merkittävässä asemassa olevista miehistä, mutta 2000-luvulla myös naisten elämäkerrat ovat alkaneet yleistyä. Kuluvana vuonna on nähty Suomessa julkaistavan esimerkiksi ensimmäinen 1500-luvulla eläneen naisen elämäkerta. Anu Lahtisen kirjoittama Ebba, kuningattaren sisar (Atena 2021) kertoo aatelisen Ebba Stenbockin elämäntarinan.

Yhden henkilön elämäntarinan ympärille kiertyvä tai sen kautta punoutuva tarina alkoi 1980-luvulta lähtien olla yhä useammin myös hyväksytty historiantutkimuksen metodi, joka on aiheuttanut myös paljon keskustelua. Esimerkiksi ruotsalainen historioitsija Bo G. Hall kysyi Historisk Tidskriftissä (2007:3) julkaistussa artikkelissaan, voiko henkilöhistoriallinen metodi olla tiedettä. Henkilöhistoriallinen lähestymistapa yleistyi samaan aikaan muun muassa sukupuolihistoriallisten näkökulmien kanssa tutkijoiden katseiden kääntyessä rakenteista yksilöön.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan kuuluvassa historian oppiaineessa käynnistyi vuoden 2021 alussa hanke, jossa tutkitaan varhaismodernia aikaa käsitteleviä henkilöhistoriallisia tutkimuksia. Hankkeessa tarkastellaan sitä, mitä erityistä henkilöhistoria voi tarjota osana varhaismodernia historiaa – mitä henkilöhistorian näkökulmasta tarkoittaa se, että tutkimuskohteet sijoittuvat varhaismoderniin yhteiskuntaan – ja mitä varhaismodernin yhteiskunnan tutkimukselle merkitsee se, että tutkimusta tehdään henkilöhistorian kautta? Näihin kysymyksiin vastataan tutkimalla henkilöhistorioiden menneisyyttä, jonka avulla arvioidaan myös henkilöhistorioiden nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimuksena -hanketta johtaa professori Raisa Maria Toivo ja hankkeessa tutkijoina toimivat FT Tiina Miettinen, FT Mari Välimäki ja FT Jenni Lares. Kaksivuotista hanketta rahoittaa Jalmari Finnen säätiö.

Hanke tarkastelee henkilöhistorioita varhaismodernin Suomen (Ruotsin itäosan) yhteiskunnan historian tutkimusmenetelmänä kolmella tasolla: 1) historiografiassa, eli miten henkilöhistorioita aiemmin on käytetty, 2) uudelleen käsitteellistävällä tasolla, eli miten henkilöhistorian nyt ja lähitulevaisuudessa pitäisi kehittyä ja 3) esimerkkitasolla, eli antamalla muutamia käytännön esimerkkejä uutta luovista ja moderneista henkilöhistorioista.

Hankkeen tulokset tullaan julkaisemaan antologiassa, mutta alustavia tuloksia on mahdollista kuulla Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston järjestämillä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivillä Tampereella 27.–28.1.2022.

Projektiin liittyen 13-vuotias kartanon neiti Jacobina Munsterhjelm twiittaa elämästään 1700-luvun lopun Suomessa. Ota Jacobinan tili seurantaasi @JMunsterhjelm, https://twitter.com/JMunsterhjelm