Kirjoitusohjeet

Monografiassa tulee olla johdanto-osuus, joka täyttää tieteelliset kriteerit: tutkimuksen tausta ja aiempi tutkimus, tutkimustehtävä, aineisto, menetelmät ja teoriat sekä soveltuvin osin keskeiset käsitteet. Johdantoa seuraavat varsinaiset analyysiluvut. Monografian lopussa tulee olla analyysin yhteenvetävä luku.

Tarjottavan monografiakäsikirjoituksen suosituspituus välilyönteineen on n. 400 000 merkkiä.

Antologian tulee sisältää pääasiallisena tieteellisenä tekstilajina vertaisarvioitavia tutkimus- ja/tai katsausartikkeleita. Näiden lisäksi antologia voi sisältää vertaisarvioimattomia mutta tieteellisiä tekstejä, kuten esseitä, puheenvuoroja ja katsauksia. Antologian alussa on oltava koko teosta koskeva johdanto/esipuhe. Hyvä antologia sisältää myös yhteenvedon/loppusanat.

Yksittäisen artikkelin tulee sisältää johdantoluku, jossa esitellään tutkimuksen tausta ja aiempi tutkimus, tutkimustehtävä, aineisto, menetelmät ja teoriat sekä soveltuvin osin keskeiset käsitteet. Johdantoa seuraavat varsinaiset analyysiluvut ja artikkelin lopussa tulee olla analyysin yhteenvetävä luku, jossa vastataan selkeästi esitettyyn tutkimustehtävään. Lisäksi jokaisen artikkelin alussa tulee olla noin 200 sanan abstrakti sekä 5–10 kuvaavaa asiasanaa. Abstraktissa tulee kertoa artikkelin aihe, tutkimustehtävä, toteutus sekä kiteytetysti tutkimuksen keskeisin tulos tai väite.

Artikkelin maksimipituus välilyönteineen on suomeksi noin 50 000 merkkiä ja englanniksi noin 9 000 sanaa.

Antologioiden muiden tekstien kuin vertaisarvioitavien tutkimus- ja katsausartikkelien pituudesta ja muista ohjeistuksista sovitaan erikseen.

TEKSTIN MUOTOILU JA ALAVIITTEET

Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstissä ei saa käyttää tekstinkäsittelyohjelmien muotoilutoimintoja, kuten tavutusta, oikean reunan tasausta, sarkainta, sivunumeroita tai tyylejä. Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Tekstin korostukset tehdään kursiivilla, samoin vieraskieliset sanat kursivoidaan. Lihavointeja ja alleviivauksia ei käytetä.Sitaatit merkitään kaksinkertaisilla lainausmerkeillä.

Viitteet tehdään tekstinkäsittelyohjelman alaviitetoiminnolla (Times New Roman, fonttikoko 10, riviväli 1,5). Alaviitteessä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, vuosiluku sekä sivunumerot. Jos samassa alaviitteessä viitataan useampaan teokseen, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä (esim. Makkonen 2004, 11–26; Vuortama & Kerosuo 2004, 50–54). Tekstin

loppuun lisätään lähdeluettelo, johon merkitään erikseen tutkimusaineistot ja kirjallisuus. Soveltuvin osin tekstin loppuun voi lisätä erillisiä liitteitä.

Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Julkaisusarja. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen.

* Esimerkki: Harding, Elizabet. 2014. Der Gelehrte im Haus: Ehe, Familie und Haushalt in der Standeskultur der frühneuzeitlichen Universität Helmstedt. Wolfenbütteler Forschungen 139. Wiesbaden: Harrassowitz Verlag in Kommission.

Jos kirjoittajia on useampia, heidät merkitään seuraavasti (huomioi etu- ja sukunimien järjestys):

* Esimerkki: Rantala, Heli, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen. 2024. Kirjojen kaipuu: Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

Toimitetun teoksen tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi (& Etunimi Sukunimi, mikäli toimittajia on useampia), toim. (tai julkaisun kielen mukaan ed., eds., red.), julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

*

Mikäli julkaisulla on DOI-tunnus tai muu pysyvä osoite, kuten URN-linkki, se tulee aina merkitä julkaisun perään.

Kuviot ja taulukot

Kirjoittaja toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot ja kuvat valmiina, tallennettuina omiksi tiedostoikseen. Tekstiin merkitään selvästi näkyviin niiden paikat ja selitteet.

Esimerkki 1: Kuvio 1. Suomalaisen aateliston määrä Ruotsin valtiopäivillä 1600–1700.

Esimerkki 2: Kuva 1. Hämeen linna sijaitsee Vanajaveden äärellä. Kuva: Matti Meikäläinen.

Taulukoiden tulee olla teknisesti yksinkertaisesti toteutettuja.

Kuvien julkaisussa noudatetaan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuvien tekijöiltä on oltava lupa kuvien julkaisuun.